4 Turvallisuusosaaminen
Turvallisuusosaaminen
1. Fyysinen, sosiaalinen ja psyykkinen turvallisuus hyvinvointialalla
Psyykkinen turvallisuus: Mikään koululuokka tai ryhmä ei ole automaattisesti turvallinen tai yhteisöllinen. Turvallisuuden tunteen ja yhteisöllisyyden syntyminen vie aikaa. Se on aktiivinen prosessi, johon tarvitaan opiskelijoiden lisäksi ryhmän vetäjänä toimivaa aikuista, opettajaa ja koulun muita aikuisia. Turvallisuuden kokemus luo myönteisiä edellytyksiä oppimiselle. Turvallisuus on myös tunnetta ja työrauhaa. Opiskelija voi kysyä opettajalta mitä tahansa, että hänen tarvitsisi pelätä nolostumista. Opiskelija on myös tietoinen, mitä häneltä vaaditaan ja odotetaan. Hän tuntee itsensä arvostetuksi riippumatta siitä, miten hyvin hän suoriutuu suhteessa muihin. Ketään ei kiusata eikä jätetä ulkopuolelle.
Kaikilla opiskelijoilla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Tämä on myös lain nojalla sädetty 28§. Opetuksen järjestäjältä vaaditaan monia turvallisuuteen liittyviä suunnitelmia ja asiakirjoja. Ne pitää sisällään suunnitelman oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta, häirinnältä sekä niihin on kirjattu järjestyssäännöt. Oppilaitosten tulee olla turvallisia ja viihtyisiä yhteisöjä. Pelkästään suunnitelmien tekeminen ei riitä, vaan niiden toteutumista täytyy valvoa ja seurata. Turvallisuudessa on tekijöinä hyväksyntä ja välittäminen, luottamus, haavoittuaksi alistuminen, tuen antaminen sekä sitoutuminen.
Psyykkinen turvallisuus luo työrauhaa ja oppimisen iloa.
Fyysinen turvallisuus pitää sisällään koulurakennuksen ja opetustilojen turvallisuuden. Esimerkiksi pihan hiekoittaminen liukkaalla talvikelillä sekä näin lumisena talvena teiden auraamisesta on pidettävä huolta. Alaikäisten koulukuljetuksesta pitää huolehtia myös ammattioppilaitoksessa ohjaamalla ja neuvomalla turvalliset koulureitit. Koulujen sisäilmasta puhutaan paljon. Kiinteistöjen omistajalla Kajaanissa, on olemassa kaupungin sisäilmatyöryhmä, joka kartoittaa mahdollisia sisäilmaongelmia. Terveellinen sisäilma on ensisijaisen tärkeä. Kainuun ammattioppilaitoksessa on ohjeistettu, että välituntien aikana luokkatila tyhjennetään ja luokka tuuletetaan kunnolla. Ohjeeksi on myös annettu päällysvaatteiden jättäminen naulakoihin.
Kajaanissa on ohjeistettu myös väkivallan uhkan vuoksi pitämään luokkien ovia lukossa. Opettajan pitää tietää opetustilojen turvallisuussuunitelma väkivaltatilanteissa. On muistettava opiskelijan koskemattomuus. Näistä tilanteista annetaan ohje myös käytännön harjoittelua varten. Opiskelijoiden käytännön harjoittelua varten on olemassa ohjeistus pistotapaturmista, kuinka niiden synnyttyä pitää toimia. Myös tämän vuoksi on hyvä käydä jokaisessa työssäoppimispaikassa tutustumassa, jotta tiedetään oppimisympäristöjen turvallisuus niin tiloiltaan kuin välineiltään. Psyykkisen turvallisuudentunteen luomisessa auttaa myös yhteisten pelisääntöjen laatiminen. Pelisäännöt tehdään yhdessä ja jokainen sitoutuu niihin. Opettaja voi edesauttaa avoimella ja helposti lähestyttävällä asenteella sekä pitää tuntosarvet ylhäällä, jotta hän huomaa onko jollain huolia tai murheita. Myös iloiset asiat kannattaa jakaa ja antaa positiivista palautetta. Henkilökohtaistamiskeskusteluissa on hyvä tilaisuus käydä avoin keskustelu opiskelijan välillä ja niistä Kao:lla on hyviä kokemuksia. Oppilashuolto on tärkeässä roolissa ja matalan kynnyksen välittäminen ja puuttuminen on tärkeää.
Sosiaalinen turvallisuus luo positiivista me-henkeä. Jokaisella tulisi olla kaveri, on kiva kuulua joukkoon ja ketään ei jätetä ulkopuolelle. Opettaja voi edesauttaa ryhmäyttämällä, joita myös itse olen kokeillut ryhmissä, joita olen opettanut. Opiskelijat tuntevat itsensä tärkeäksi, kun he voivat olla toisilleen avuksi ja opettavat luokkakaveria. Olen kokenut tämän hyvänä esimerkiksi lääkelaskujen aikaan, kun teimme prosenttilaskuja.
2. Pelastuslaki:
Uusi pelastuslaki (379/2011 annettu 29.4.2011) astui voimaan 1.7.2011. Lakiin liittyy asetus (407/2011 annettu 5.5.2011).
Pelastuslain tavoitteena parantaa ihmisten turvallisuutta ja vähentää onnettomuuksia sekä toiseksi onnettomuuden uhatessa tai jo tapahduttua pelastaa ihmiset, turvata tärkeät toiminnot ja rajoittaa tehokkaasti onnettomuuden seurauksia. Pelastuslaissa on keskeistä se, että jokaisella ihmisellä on varautumis- ja toimintavelvoitteita. Omatoimiseen varautumiseen kuuluu myös onnettomuuksien ehkäisy. Nämä tulisi jokaisen kouluyhteisössä toimivan huomioida. Ennaltaehkäisevällä toiminnalla voi olla suuri merkitys. Laki edellyttää kaikkien kouluyhteisön toimijoiden välttävän toimintaa, josta voi koitua uhkaa tai vaaraa. Vaaran uhatessa tai jo synnyttyä lisävahinkojen syntyminen pitää estää ilmoittamalla viipymättä uhasta vaarassa oleville, tekemällä hätäilmoitus sekä ryhtymällä omien kykyjen mukaisesti pelastustoimiin.
Pelastustoiminnan suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota jokaisen yhteisön jäsenen osallistumiseen ja osallistumismahdollisuuksiin. Pelastustoimintaan liittyvällä avoimuudella oppilaitos mahdollistaa omatoimisen varautumisen, kun jokainen havainnoi toimintaympäristöään omista lähtökohdistaan käsin huolehtien samalla toisten turvallisuudesta. Rakennuksen omistajan ja haltijan tulee (Valtioneuvoston asetus pelastustoimesta 407/2011, 2 §) omalla toiminnallaan – esimerkiksi koulutuksen ja ohjauksen avulla – tukea sitä, että oppilaitosyhteisön jäsenet voivat osallistua toimintaympäristönsä turvallisuuden kehittämiseen. Henkilökohtaisesti kaipasin turvallisuuskävelyä, kun aloitin työskentelyni ammattioppilaitoksella opettajan sijaisena vuonna 2016. Yleensä asia kirjataan perehdyttämissuunnitelmaan ja toteutuu hyvin.
Oppilaitosyhteisön jäsenen on lisäksi huolehdittava riittävistä varotoimista sekä mahdollisesta velvollisuudesta ilmoittaa tilanteesta pelastusviranomaisille.
Pelastuslaki edellyttää lisäksi rakennuksen käyttäjältä sellaista toimintaa, jolla rakennus pidetään jatkuvasti turvallisena niin rakenteiden kuin käyttäjien kannalta. Tämä tarkoittaa rakennuksessa olevien tilojen, laittein ja välineiden jatkuvaa kunnossapitoa ja huoltoa. Olemme siis kaikki keskeisessä roolissa, jotta toimitilat pysyvät turvallisina. Keskeinen toimija rakennuksen turvallisen pitämisessä on jokainen rakennusta eri tilanteissa ja aikana käyttävä henkilö (omatoiminen varautuminen).
Pelastussuunnitelma on asiakirja, joka toimii turvallisuutta kehittävän työn välineenä. Pelastussuunnitelman tulee sisältää tiedot siitä, millä tavalla vaaratilanteita pyritään ennaltaehkäisemään, miten niihin varaudutaan ja millä tavalla onnettomuustilanteissa toimitaan. Rakennuksen omistajan, haltijan ja toiminnanharjoittajan tulee yhteisvastuullisesti laatia oppilaitosten pelastussuunnitelma (Pelastuslaki 379/2011 14 §), jossa annetaan ohjeet tulipalojen ja muiden vaaratilanteiden ehkäisemiseen, henkilöiden, omaisuuden ja ympäristön suojaamiseen vaaratilanteissa, tulipalojen sammuttamiseen ja muihin sellaisiin pelastustoimiin, joihin ihmiset omatoimisesti kykenevät ja poistumisen turvaamiseen tulipaloissa ja muissa vaaratilanteissa sekä pelastustoiminnan helpottamiseen.
3. Työturvallisuuslaki
Toimintaohjetta Työturvallisuudesta käytetään Kainuun ammattiopiston palveluksessa olevien työntekijöiden sekä KAO:n opiskelijoiden työturvallisuuteen liittyvien vaarojen tunnistamisessa, riskien arvioimisessa sekä tarkoituksenmukaisten turvallisuustoimien valinnassa ja toteuttamisessa. Työturvallisuuslain (738/2002) mukaan kaikilla työnantajilla on velvollisuus selvittää, tunnistaa ja arvioida työntekijöiden turvallisuudelle ja terveydelle aiheutuvat haitat ja vaarat. Riskien arviointi ja hallinta ovat keskeinen osa työpaikan turvallisuustomintaa.
Määritelmä riskeistä tarkoittaa haitallisen tapahtuman todennäköisyyttä ja vakavuutta. Se on prosessi, jossa arvioidaan työntekijöiden terveydelle ja turvallisuudelle työpaikalla ilmenevästä vaarasta aiheutuva riski. Riskianalyysisi on osa riskien arviointia. Se koostuu kohteen raja-arvojen määrittämisestä, vaarojen tunnistamisesta ja riskin suuruuden arvioinnista. Systemaattinen toiminta riskien tunnistamiseksi, arvioimiseksi ja pienentämiseksi on systemaattista toimintaa. Turvallisuus tarkoittaa järjestelmän tilaa, jossa siihen liittyvät riskit ovat hyväksyttäviä.
Työsuojelu on osa johtamista ja jokaisen työntekijän ammattitaitoa. Se määrytyy työtehtävien ja toimintavaltuuksien mukaisesti. Tämän mukaan työnantaja on velvollinen huolehtimaan työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä. Huomioitava on myös työhön, työolosuhteisiin ja muuhun työympäristöön samoin kuin työntekijän henkilökohtaisiin edellytyksiin liittyvät seikat. Työympäristön tarkkailu, työyhteisön tilan ja työtapojen turallisuutta sekä toteutettujen toimenpiteiden vaikutusta työturvallisuuteen ja terveyteen täytyy arvioida.
Myös työntekijällä on vastuunsa. Heidän on noudatettava työnantajan toimivaltansa mukaisesti antamia määräyksiä ja ohjeitä. Turvallisuuden ja terveellisyyden ylläpitäminen järjestyksellä sekä siisteydellä, huolellisuudella, varovaisuudella ja ilmoittamalla havaitsemistaan vioista ja puuttellisuuksista, jotka voivat aiheuttaa haittaa tai vaaraa työntekijän turvallisuudelle tai terveydelle.
4. Kainuun ammattioppilaitoksen hyvinvointialan turvallisuuskansiossa olevat dokumentit:
- koulupoliisi, Tiina Sarparanta, yhteystiedot
- Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus, toiminta nojautuu Kajaanin kaupungin tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelmaan. Koulutusliikelaitoksella on myös opiskelijoiden tasa-arvoiseen ja yhdenvertaiseen kohteluun liittyvä tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelma
- Vakuutukset: asiat ovat KLL vakuutusturva ohjeessa
- Työsuojelu ja turvallisuus: Koulutusliikelaitoksessa noudatetaan Kajaanin kaupungin ohjeistusta ja toimintatapoja työsuojeluun ja työhyvinvointiin liittyvissä asioissa. Lisältävät mm epäasiallisen kohtelun ehkäisy ja käsittely työpaikalla, päihdeohjelman ja aktiivisen tuen toimintamallin
5. Turvallinen arki
Kiusaaminen, video: Opettajan toiminta ei ollut tasapuolista eikä ratkaisukeskeistä. Hän ei kysynyt, mitä tapahtui ,vaan syyllisti yhden opiskelijan tapahtuneeseen. Opettaja olisi voinut ensin keskustella opiskelijan kanssa ja sen jälkeen haastatella muita ruokalassa olevia opiskelijoita. Johtopäätökset olisi voitu tehdän tämän jälkeen. Tässä olisi ollut hyvä käydä läpi kiusaamisen kriteerit ja korostaa koulun järjestyssääntöjä. Koulussa on nollatoleranssi kiusaamiselle.
Sairaskohtaus, video: Juoksulenkin aluksi opettaja ei ollut kysynyt, onko kenelläkään perussairauksia tai haittaavaa tekijää, kun ollaan pakkasella juoksulenkillä. Hän juoksi porukan ensimmäisenä joten ei ollut tarkkailuasemissa, miten opiskelijat jaksavat juosta. Hän vähätteli opiskelijan sairaskohtausta, josta olisi voinut olla kohtalokkaat seuraukset. Alkuun siis kysely, onko esteitä juosta lenkkiä ja jäädä porukan viimeiseksi, jotta tiedetään juoksijoiden kunto.
Tulipalo, video: Opettaja oli lähtenyt liikkeelle liian myöhään ja oli sen vuoksi myöhässä aamulla töistä. Auto jätettiin poistumistielle, joka oli esteenä kun paloauto saapui paikalle. Kun palohälytys tuli, opettaja meni paniikkiin ja provosoi paniikkia opiskelijoiden keskuudessa. Hän ei ollut perehtynyt koulun turvallisuussuunnitelmaan sekä poistumisturvallisuus selvitykseen, jonka luettuaan hän olisi tiennyt, miten toimitaan, mikä on kokoontumispaikka tulipalon sattuessa ja lähpyytänyt opiskelijoita jäämään paikoilleen, kunnes olisi selvittänyt koulun palotaulusta missä palaa.
Uhkatekijä, video: Opiskelijat eivät olleet tietoisia, mitä olisi voinut käydä, kun tönitään opiskelijaa. Opettaja alisti ja käytti henkistä väkivaltaa oppilasta kohtaan. Tästä voi seurata traumoja, joka ilmeni paperille kirjoitetussa tekstissä. Sekä opettaja että oppilaat syyllistyivät henkiseen väkivaltaan, josta vois seurata kirjallinen varoitus.
Tietoturva, video: Opettaja ei ohjannut opiskelijoita lukitsemaan omia päätteitään, eikä myöskään muistanut lukita omaansa. Hän antoi opiskelijalle avaimen ja päästi heidät luokkaan sisään valvomatta. Myös opettaja että oppilaat syyllistyivät rikkeeseen.
1. Fyysinen, sosiaalinen ja psyykkinen turvallisuus hyvinvointialalla
Psyykkinen turvallisuus: Mikään koululuokka tai ryhmä ei ole automaattisesti turvallinen tai yhteisöllinen. Turvallisuuden tunteen ja yhteisöllisyyden syntyminen vie aikaa. Se on aktiivinen prosessi, johon tarvitaan opiskelijoiden lisäksi ryhmän vetäjänä toimivaa aikuista, opettajaa ja koulun muita aikuisia. Turvallisuuden kokemus luo myönteisiä edellytyksiä oppimiselle. Turvallisuus on myös tunnetta ja työrauhaa. Opiskelija voi kysyä opettajalta mitä tahansa, että hänen tarvitsisi pelätä nolostumista. Opiskelija on myös tietoinen, mitä häneltä vaaditaan ja odotetaan. Hän tuntee itsensä arvostetuksi riippumatta siitä, miten hyvin hän suoriutuu suhteessa muihin. Ketään ei kiusata eikä jätetä ulkopuolelle.
Kaikilla opiskelijoilla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Tämä on myös lain nojalla sädetty 28§. Opetuksen järjestäjältä vaaditaan monia turvallisuuteen liittyviä suunnitelmia ja asiakirjoja. Ne pitää sisällään suunnitelman oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta, häirinnältä sekä niihin on kirjattu järjestyssäännöt. Oppilaitosten tulee olla turvallisia ja viihtyisiä yhteisöjä. Pelkästään suunnitelmien tekeminen ei riitä, vaan niiden toteutumista täytyy valvoa ja seurata. Turvallisuudessa on tekijöinä hyväksyntä ja välittäminen, luottamus, haavoittuaksi alistuminen, tuen antaminen sekä sitoutuminen.
Psyykkinen turvallisuus luo työrauhaa ja oppimisen iloa.
Fyysinen turvallisuus pitää sisällään koulurakennuksen ja opetustilojen turvallisuuden. Esimerkiksi pihan hiekoittaminen liukkaalla talvikelillä sekä näin lumisena talvena teiden auraamisesta on pidettävä huolta. Alaikäisten koulukuljetuksesta pitää huolehtia myös ammattioppilaitoksessa ohjaamalla ja neuvomalla turvalliset koulureitit. Koulujen sisäilmasta puhutaan paljon. Kiinteistöjen omistajalla Kajaanissa, on olemassa kaupungin sisäilmatyöryhmä, joka kartoittaa mahdollisia sisäilmaongelmia. Terveellinen sisäilma on ensisijaisen tärkeä. Kainuun ammattioppilaitoksessa on ohjeistettu, että välituntien aikana luokkatila tyhjennetään ja luokka tuuletetaan kunnolla. Ohjeeksi on myös annettu päällysvaatteiden jättäminen naulakoihin.
Kajaanissa on ohjeistettu myös väkivallan uhkan vuoksi pitämään luokkien ovia lukossa. Opettajan pitää tietää opetustilojen turvallisuussuunitelma väkivaltatilanteissa. On muistettava opiskelijan koskemattomuus. Näistä tilanteista annetaan ohje myös käytännön harjoittelua varten. Opiskelijoiden käytännön harjoittelua varten on olemassa ohjeistus pistotapaturmista, kuinka niiden synnyttyä pitää toimia. Myös tämän vuoksi on hyvä käydä jokaisessa työssäoppimispaikassa tutustumassa, jotta tiedetään oppimisympäristöjen turvallisuus niin tiloiltaan kuin välineiltään. Psyykkisen turvallisuudentunteen luomisessa auttaa myös yhteisten pelisääntöjen laatiminen. Pelisäännöt tehdään yhdessä ja jokainen sitoutuu niihin. Opettaja voi edesauttaa avoimella ja helposti lähestyttävällä asenteella sekä pitää tuntosarvet ylhäällä, jotta hän huomaa onko jollain huolia tai murheita. Myös iloiset asiat kannattaa jakaa ja antaa positiivista palautetta. Henkilökohtaistamiskeskusteluissa on hyvä tilaisuus käydä avoin keskustelu opiskelijan välillä ja niistä Kao:lla on hyviä kokemuksia. Oppilashuolto on tärkeässä roolissa ja matalan kynnyksen välittäminen ja puuttuminen on tärkeää.
Sosiaalinen turvallisuus luo positiivista me-henkeä. Jokaisella tulisi olla kaveri, on kiva kuulua joukkoon ja ketään ei jätetä ulkopuolelle. Opettaja voi edesauttaa ryhmäyttämällä, joita myös itse olen kokeillut ryhmissä, joita olen opettanut. Opiskelijat tuntevat itsensä tärkeäksi, kun he voivat olla toisilleen avuksi ja opettavat luokkakaveria. Olen kokenut tämän hyvänä esimerkiksi lääkelaskujen aikaan, kun teimme prosenttilaskuja.
2. Pelastuslaki:
Uusi pelastuslaki (379/2011 annettu 29.4.2011) astui voimaan 1.7.2011. Lakiin liittyy asetus (407/2011 annettu 5.5.2011).
Pelastuslain tavoitteena parantaa ihmisten turvallisuutta ja vähentää onnettomuuksia sekä toiseksi onnettomuuden uhatessa tai jo tapahduttua pelastaa ihmiset, turvata tärkeät toiminnot ja rajoittaa tehokkaasti onnettomuuden seurauksia. Pelastuslaissa on keskeistä se, että jokaisella ihmisellä on varautumis- ja toimintavelvoitteita. Omatoimiseen varautumiseen kuuluu myös onnettomuuksien ehkäisy. Nämä tulisi jokaisen kouluyhteisössä toimivan huomioida. Ennaltaehkäisevällä toiminnalla voi olla suuri merkitys. Laki edellyttää kaikkien kouluyhteisön toimijoiden välttävän toimintaa, josta voi koitua uhkaa tai vaaraa. Vaaran uhatessa tai jo synnyttyä lisävahinkojen syntyminen pitää estää ilmoittamalla viipymättä uhasta vaarassa oleville, tekemällä hätäilmoitus sekä ryhtymällä omien kykyjen mukaisesti pelastustoimiin.
Pelastustoiminnan suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota jokaisen yhteisön jäsenen osallistumiseen ja osallistumismahdollisuuksiin. Pelastustoimintaan liittyvällä avoimuudella oppilaitos mahdollistaa omatoimisen varautumisen, kun jokainen havainnoi toimintaympäristöään omista lähtökohdistaan käsin huolehtien samalla toisten turvallisuudesta. Rakennuksen omistajan ja haltijan tulee (Valtioneuvoston asetus pelastustoimesta 407/2011, 2 §) omalla toiminnallaan – esimerkiksi koulutuksen ja ohjauksen avulla – tukea sitä, että oppilaitosyhteisön jäsenet voivat osallistua toimintaympäristönsä turvallisuuden kehittämiseen. Henkilökohtaisesti kaipasin turvallisuuskävelyä, kun aloitin työskentelyni ammattioppilaitoksella opettajan sijaisena vuonna 2016. Yleensä asia kirjataan perehdyttämissuunnitelmaan ja toteutuu hyvin.
Oppilaitosyhteisön jäsenen on lisäksi huolehdittava riittävistä varotoimista sekä mahdollisesta velvollisuudesta ilmoittaa tilanteesta pelastusviranomaisille.
Pelastuslaki edellyttää lisäksi rakennuksen käyttäjältä sellaista toimintaa, jolla rakennus pidetään jatkuvasti turvallisena niin rakenteiden kuin käyttäjien kannalta. Tämä tarkoittaa rakennuksessa olevien tilojen, laittein ja välineiden jatkuvaa kunnossapitoa ja huoltoa. Olemme siis kaikki keskeisessä roolissa, jotta toimitilat pysyvät turvallisina. Keskeinen toimija rakennuksen turvallisen pitämisessä on jokainen rakennusta eri tilanteissa ja aikana käyttävä henkilö (omatoiminen varautuminen).
Pelastussuunnitelma on asiakirja, joka toimii turvallisuutta kehittävän työn välineenä. Pelastussuunnitelman tulee sisältää tiedot siitä, millä tavalla vaaratilanteita pyritään ennaltaehkäisemään, miten niihin varaudutaan ja millä tavalla onnettomuustilanteissa toimitaan. Rakennuksen omistajan, haltijan ja toiminnanharjoittajan tulee yhteisvastuullisesti laatia oppilaitosten pelastussuunnitelma (Pelastuslaki 379/2011 14 §), jossa annetaan ohjeet tulipalojen ja muiden vaaratilanteiden ehkäisemiseen, henkilöiden, omaisuuden ja ympäristön suojaamiseen vaaratilanteissa, tulipalojen sammuttamiseen ja muihin sellaisiin pelastustoimiin, joihin ihmiset omatoimisesti kykenevät ja poistumisen turvaamiseen tulipaloissa ja muissa vaaratilanteissa sekä pelastustoiminnan helpottamiseen.
3. Työturvallisuuslaki
Toimintaohjetta Työturvallisuudesta käytetään Kainuun ammattiopiston palveluksessa olevien työntekijöiden sekä KAO:n opiskelijoiden työturvallisuuteen liittyvien vaarojen tunnistamisessa, riskien arvioimisessa sekä tarkoituksenmukaisten turvallisuustoimien valinnassa ja toteuttamisessa. Työturvallisuuslain (738/2002) mukaan kaikilla työnantajilla on velvollisuus selvittää, tunnistaa ja arvioida työntekijöiden turvallisuudelle ja terveydelle aiheutuvat haitat ja vaarat. Riskien arviointi ja hallinta ovat keskeinen osa työpaikan turvallisuustomintaa.
Määritelmä riskeistä tarkoittaa haitallisen tapahtuman todennäköisyyttä ja vakavuutta. Se on prosessi, jossa arvioidaan työntekijöiden terveydelle ja turvallisuudelle työpaikalla ilmenevästä vaarasta aiheutuva riski. Riskianalyysisi on osa riskien arviointia. Se koostuu kohteen raja-arvojen määrittämisestä, vaarojen tunnistamisesta ja riskin suuruuden arvioinnista. Systemaattinen toiminta riskien tunnistamiseksi, arvioimiseksi ja pienentämiseksi on systemaattista toimintaa. Turvallisuus tarkoittaa järjestelmän tilaa, jossa siihen liittyvät riskit ovat hyväksyttäviä.
Työsuojelu on osa johtamista ja jokaisen työntekijän ammattitaitoa. Se määrytyy työtehtävien ja toimintavaltuuksien mukaisesti. Tämän mukaan työnantaja on velvollinen huolehtimaan työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä. Huomioitava on myös työhön, työolosuhteisiin ja muuhun työympäristöön samoin kuin työntekijän henkilökohtaisiin edellytyksiin liittyvät seikat. Työympäristön tarkkailu, työyhteisön tilan ja työtapojen turallisuutta sekä toteutettujen toimenpiteiden vaikutusta työturvallisuuteen ja terveyteen täytyy arvioida.
Myös työntekijällä on vastuunsa. Heidän on noudatettava työnantajan toimivaltansa mukaisesti antamia määräyksiä ja ohjeitä. Turvallisuuden ja terveellisyyden ylläpitäminen järjestyksellä sekä siisteydellä, huolellisuudella, varovaisuudella ja ilmoittamalla havaitsemistaan vioista ja puuttellisuuksista, jotka voivat aiheuttaa haittaa tai vaaraa työntekijän turvallisuudelle tai terveydelle.
4. Kainuun ammattioppilaitoksen hyvinvointialan turvallisuuskansiossa olevat dokumentit:
- koulupoliisi, Tiina Sarparanta, yhteystiedot
- Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus, toiminta nojautuu Kajaanin kaupungin tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelmaan. Koulutusliikelaitoksella on myös opiskelijoiden tasa-arvoiseen ja yhdenvertaiseen kohteluun liittyvä tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelma
- Vakuutukset: asiat ovat KLL vakuutusturva ohjeessa
- Työsuojelu ja turvallisuus: Koulutusliikelaitoksessa noudatetaan Kajaanin kaupungin ohjeistusta ja toimintatapoja työsuojeluun ja työhyvinvointiin liittyvissä asioissa. Lisältävät mm epäasiallisen kohtelun ehkäisy ja käsittely työpaikalla, päihdeohjelman ja aktiivisen tuen toimintamallin
5. Turvallinen arki
Kiusaaminen, video: Opettajan toiminta ei ollut tasapuolista eikä ratkaisukeskeistä. Hän ei kysynyt, mitä tapahtui ,vaan syyllisti yhden opiskelijan tapahtuneeseen. Opettaja olisi voinut ensin keskustella opiskelijan kanssa ja sen jälkeen haastatella muita ruokalassa olevia opiskelijoita. Johtopäätökset olisi voitu tehdän tämän jälkeen. Tässä olisi ollut hyvä käydä läpi kiusaamisen kriteerit ja korostaa koulun järjestyssääntöjä. Koulussa on nollatoleranssi kiusaamiselle.
Sairaskohtaus, video: Juoksulenkin aluksi opettaja ei ollut kysynyt, onko kenelläkään perussairauksia tai haittaavaa tekijää, kun ollaan pakkasella juoksulenkillä. Hän juoksi porukan ensimmäisenä joten ei ollut tarkkailuasemissa, miten opiskelijat jaksavat juosta. Hän vähätteli opiskelijan sairaskohtausta, josta olisi voinut olla kohtalokkaat seuraukset. Alkuun siis kysely, onko esteitä juosta lenkkiä ja jäädä porukan viimeiseksi, jotta tiedetään juoksijoiden kunto.
Tulipalo, video: Opettaja oli lähtenyt liikkeelle liian myöhään ja oli sen vuoksi myöhässä aamulla töistä. Auto jätettiin poistumistielle, joka oli esteenä kun paloauto saapui paikalle. Kun palohälytys tuli, opettaja meni paniikkiin ja provosoi paniikkia opiskelijoiden keskuudessa. Hän ei ollut perehtynyt koulun turvallisuussuunnitelmaan sekä poistumisturvallisuus selvitykseen, jonka luettuaan hän olisi tiennyt, miten toimitaan, mikä on kokoontumispaikka tulipalon sattuessa ja lähpyytänyt opiskelijoita jäämään paikoilleen, kunnes olisi selvittänyt koulun palotaulusta missä palaa.
Uhkatekijä, video: Opiskelijat eivät olleet tietoisia, mitä olisi voinut käydä, kun tönitään opiskelijaa. Opettaja alisti ja käytti henkistä väkivaltaa oppilasta kohtaan. Tästä voi seurata traumoja, joka ilmeni paperille kirjoitetussa tekstissä. Sekä opettaja että oppilaat syyllistyivät henkiseen väkivaltaan, josta vois seurata kirjallinen varoitus.
Tietoturva, video: Opettaja ei ohjannut opiskelijoita lukitsemaan omia päätteitään, eikä myöskään muistanut lukita omaansa. Hän antoi opiskelijalle avaimen ja päästi heidät luokkaan sisään valvomatta. Myös opettaja että oppilaat syyllistyivät rikkeeseen.
Kommentit
Lähetä kommentti