8 Kansainvälisyys- ja monikulttuurisuusosaaminen
Koska jokaisella opiskelijalla on erilainen osaamistausta, syntyy opiskelijan opinnoista aina yksilöllinen suunnitelma eli heidät henkilökohtaistetaan. Suunnitelman tekoa ohjaavat ammatillisesta koulutuksesta säädetty laki 531/2017 sekä asetus. Osaamista voi hankkia monella tavalla. Suomeen muuttaneet maahanmuuttajat tulevat pakolaisina, eivät välttämättä ole voineet tai saaneet käydä koulua. Köyhyys, sota tai pakomatkat ovat mahdollisesti olleet pitkiä. Siitä huolimatta maahanmuuttajilla voi olla perustason osaamista, koska he ovat muulla tavalla oppineet lukemaan, kirjoittamaan ja laskemaan. Heillä voi myös olla osaamista, jota opettajana ei osata tunnustaa tai tunnistaa. He voivat joutua työttömäksi, kouluttautumaan uuteen ammattiin tai saavat työtehtäviä, jotka eivät vastaa heidän koulutustaan.
”Mikäli emme itse tiedä, miltä pohjalta tunnistamme toisen henkilön osaamisen, voi olla, että suuri osa hänen osaamisestaan jää tunnistamatta”. Lause osoittaa opetushenkilöstön tiedostavan, että maahanmuuttajilla on paljon hiljaista tietoa. (Seppälä & Wilhelmsson 2010, 17-22)
Maahanmuuttajien osaamisen tunnistamisessa voi käyttää erilaisia menetelmiä, kuten havainnointia, kyselyitä kirjallisesti toteutettuina, haastatteluja ja kokeita. Jotta saadaan osaamisesta mahdollisimman laaja käsite, pitäisi menetelminä käyttää monipuolisia menetelmiä. Toivoa ei pidä menettää, se voi johtaa helposti passiivisuuteen ja syrjäytymiseen. Myös ammattiosaamisen näyttöä voidaan käyttää yhtenä menetelmänä. Monella on kotimaassa hankittua koulutusta ja kokemusta, jota tulisi tunnustaa ja tunnistaa.
Opettajan tehtävänä on kartoittaa opiskelijan lähtötasoa keskusteluilla, itsearvioinnin avulla ja peilaamalla aiempaa kokemusta ja osaamista tutkinnon tavoitteisiin. Lähtötason pohjalta mietitään yhdessä opiskelijan kanssa sellaiset työtehtävät, jotka antavat mahdollisuuden saavuttaa tutkinnon tavoitteissa kuvattu osaaminen. On hyvä muistaa, että osaamista kertyy koulutuksen lisäksi myös harrastuksista ja muusta toiminnasta.
Suunnitelman tekemistä kutsutaan henkilökohtaistamiseksi. Suunnittelun tuloksena syntyy henkilökohtainenosaamisen kehittämisen suunnitelma (HOKS). Siinä opiskelijan osaaminen, tutkinnon perusteet sekä työpaikan työtehtävät on sovitettu yhteen. Opiskelijakohtaisesti on huomioitu aiemmin hankittu osaaminen, tarvittavan osaaminen ja tavat miten osaaminen hankitaan, näytöt, tarvittava ohjaus ja tuki.
Maahanmuuttajan polku ammatilliseen koulutukseen alkaa hyvin usein kotoutumiskoulutuksesta. Siihen voidaan sisällyttää opiskelijan tulevaisuuden ammattiopintojen sanaston oppimista. Omalla työpaikallani on tällä hetkellä kaksi opiskelijaa käytännön harjoittelujaksolla, jossa heidän päivän tavoitteena on oppia kaksi uutta sanaa. Koska hoitoalalle suuntaavan opiskelijan on hyvä osata kehonosien nimitykset tarkasti, he ovat ottaneet tavoitteekseen opetella hoitotyön ammatti sanastoa. He kävivät ennen harjoittelujakson aloittamista tutustumisjaksolla, jolloin kerroin heille palvelujärjestelmästä ja talon toiminnasta. Syvällisempään yrityksen strategiaan emme menneet, koska ongelmaksi olisi koitunut kielen ymmärtäminen.
Viesti:
Hei!
Maahanmuuttajien osaamisen tunnistamisessa voi käyttää erilaisia menetelmiä, kuten havainnointia, kyselyitä kirjallisesti toteutettuina, haastatteluja ja kokeita. Jotta saadaan osaamisesta mahdollisimman laaja käsite, pitäisi menetelminä käyttää monipuolisia menetelmiä. Toivoa ei pidä menettää, se voi johtaa helposti passiivisuuteen ja syrjäytymiseen. Myös ammattiosaamisen näyttöä voidaan käyttää yhtenä menetelmänä. Monella on kotimaassa hankittua koulutusta ja kokemusta, jota tulisi tunnustaa ja tunnistaa.
Opettajan tehtävänä on kartoittaa opiskelijan lähtötasoa keskusteluilla, itsearvioinnin avulla ja peilaamalla aiempaa kokemusta ja osaamista tutkinnon tavoitteisiin. Lähtötason pohjalta mietitään yhdessä opiskelijan kanssa sellaiset työtehtävät, jotka antavat mahdollisuuden saavuttaa tutkinnon tavoitteissa kuvattu osaaminen. On hyvä muistaa, että osaamista kertyy koulutuksen lisäksi myös harrastuksista ja muusta toiminnasta.
Suunnitelman tekemistä kutsutaan henkilökohtaistamiseksi. Suunnittelun tuloksena syntyy henkilökohtainenosaamisen kehittämisen suunnitelma (HOKS). Siinä opiskelijan osaaminen, tutkinnon perusteet sekä työpaikan työtehtävät on sovitettu yhteen. Opiskelijakohtaisesti on huomioitu aiemmin hankittu osaaminen, tarvittavan osaaminen ja tavat miten osaaminen hankitaan, näytöt, tarvittava ohjaus ja tuki.
Maahanmuuttajan polku ammatilliseen koulutukseen alkaa hyvin usein kotoutumiskoulutuksesta. Siihen voidaan sisällyttää opiskelijan tulevaisuuden ammattiopintojen sanaston oppimista. Omalla työpaikallani on tällä hetkellä kaksi opiskelijaa käytännön harjoittelujaksolla, jossa heidän päivän tavoitteena on oppia kaksi uutta sanaa. Koska hoitoalalle suuntaavan opiskelijan on hyvä osata kehonosien nimitykset tarkasti, he ovat ottaneet tavoitteekseen opetella hoitotyön ammatti sanastoa. He kävivät ennen harjoittelujakson aloittamista tutustumisjaksolla, jolloin kerroin heille palvelujärjestelmästä ja talon toiminnasta. Syvällisempään yrityksen strategiaan emme menneet, koska ongelmaksi olisi koitunut kielen ymmärtäminen.
Olen ollut mukana suunnittelemassa monikulttuuristen opiskelijoiden käytännön lukuhetkeä omalla työpaikalla ja tukenut kansainvälisiä opiskelijoita heidän oppimisprosessissaan. Olen ollut ohjaajana Syyriasta tulleelle opiskelijalle hänen top-jaksollaan ja tehnyt yhteistyötä opettaja Matti Nissisen kanssa Kainuun Opistolla.
Alla sähköpostikeskustelu lukuhetkien toteutumisesta:
Hei!
Olen suomen opettaja tässä naapurissa, opistolla. Meillä oli viime vuonna sellainen projekti, että opiskelijat kävivät lukemassa Mieslahden hoivakodin asukkaille. Kokemukset olivat tosi hyviä, ja toivoisinkin, että uuden ryhmän kanssa voisimme myös tulla muutamalla viikolla. Olisitteko halukkaista tällaiseen yhteistyöhön? Esimerkiksi keskiviikkoisin (ajalla 29.1.-2.3.) klo 12.15-13 ?
Terveisin Niina Hampinen
Lähettäjä: Niina Hampinen <niina.hampinen@kainuunopisto.fi>
Lähetetty: 23. tammikuuta 2018 15:37
Vastaanottaja: Maarit Karjalainen
Aihe: Re: lehden lukua
Lähetetty: 23. tammikuuta 2018 15:37
Vastaanottaja: Maarit Karjalainen
Aihe: Re: lehden lukua
Hei!
13.15 -14 sopii, opiskelijoilla on
siinä hyppytunti mutta itse olen jo toisella tunnilla. Jos teillä tiedetään
odottaa ja ohjeistetaan vähän niin kyllä ne opiskelijat osaavat tulla ilman
minuakin! Minulla on heille tunti 12.15-13, ohjeistan tulijoita siinä. Sopiiko
4 hengen ryhmät, viime vuonna osa luki yhteisissä tiloissa ja osa huoneissa,
hoitajat aina ohjeistivat miten parhaaksi näkivät.
Meillä olisi tarkoitus tutustua
kaunokirjallisuuteen, sopiiko kirjat lehtien sijaan?
Sopiiko jos viikon päästä
aloitetaan?
Terveisin Niina Hampinen
Hae Outlook
for iOS
From: Maarit Karjalainen <Maarit.Karjalainen@esperi.fi>
Sent: Tuesday, January 23, 2018 2:44:45 PM
To: Niina Hampinen
Subject: lehden lukua
Hei!
Tervetuloa Hoivakodille lukemaan lehtiä. Suunnitelma
kuulostaa muuten hyvältä, mutta voidaanko kellonaikaa muuttaa esim klo 13.15-14
välisellä ajalle?
Ystävällisin
terveisin,Maarit Karjalainen
Yksikön päällikkö
Hoivakoti Mieslahti
Tahvintie 4 B
88380 Mieslahti
0400-501227
maarit.karjalainen@esperi.fi
Esperi Care Oy
Mannerheimintie 164
PL 11
00300 Helsinki
Kommentit
Lähetä kommentti